Hejsan taas.

Pitäisi oikeasti olla nukkumassa, mutta ei oikeastaan väsytä. En tiedä mitä tässä tekisin hetken, ennen kun menen nukkumaan. Huomenna pitäisi mennä trimmaamaan tuo meidän kauhukakara (eli siis Penneyn ainoa eloon jäänyt narttupentu.) Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Tässä lomalla (kolme viikkoa) voisi sitä hakea lenkille. Pennin mielestä oli ihanaa kerrankin, kun joku oli metsässä mukana. Kävin eilen niitä lenkittämässä parin tunnin metsälenkin.

En kait ole kirjoittanutkaan niiden pentujen syntymän jälkeen. No niitähän syntyi yhdeksän, 5+4. Parin vuorokauden ikäisenä niitä sitten alkoi yhtäkkiä kuolla, ihan yhtäkkiä muutamassa tunnissa, saivat jotain kohtauksia, etteivät saaneet henkeä ja sitten kuolivat parin tunnin sisällä. Osa kuoli matkalla eläinlääkäriin, osa kotiin ja muutama eläinlääkärin pöydälle. Se oli ihan hirveätä, äiti nukkui miu huoneen sohvalla, vahti pentuja yötäpäivää, lisäsi lämpöä pennuille ja lisäruokintaa. Mikään ei auttanut. Kuolleet pennut lähetettiin Eviralle tutkittavaksi, sieltä selvisi, että pennuilla on joku synnytystiehyissä jo saatu bakteeri, joka sitten tappoi. Sairaus meni keukoihin heti, eikä pennut ehtineet kärsiä, eikä sille mitään olisi voinut tehdä. Eloon jäi yksi narttu ja kolme urosta. En sitten tiedä, mitä teen kun tuon astutan uudestaan. Täytyy se ainakin eläinlääkärissä käyttää. Katotaan sitten, että laittaako sen antibioottikuurille jo ennen astutusta. No nuo kaikki neljä ovat onneksi terveitä ja aktiivisia koiralapsia. Yhdellä oli jotain ruuasta johtuvaa ihon punaisuutta, mutta senkin sai kuriin oikealla ruualla.

Oi, hienoa. Se opintorahan tuloraja sitten nousi! Kiitos. Edellisestä kerrasta tosiaan on vuosia, ja sen jälkeen kuitenkin rahan arvo on laskenut. En nyt viitsi tähän kirjoitella mitään poliittista, siis lähinnä tähän vuorokauden aikaan, ei oikein ajatus kulje.

Iltaisin alkaa jo olla pimeää. Pääsee taas aloittamaan tutut iltalenkit. Viimeiset viisi vuotta olen koirien kassa käynyt koko ajan piteneviä lenkkejä.. Malinin viimeisen talven kävelin vain muutaman kilometrin illassa, viime talvena kävelin jo reilut viisi kilometria. Tänä syksynä voisi taas kilometrejä lisätä, jos vain keksisi jotain lenkkejä, ja kuntokin riittäisi. Täällä kyllä olisi remmilenkkeilyyn kymmeniä kilometrejä kävelyteitä.

Oma kunto on tippunut hirveästi. Harmittaa. Tietenkin asialle voisi tehdä jotain, jos jaksaisi. Jotain muutakin, että siitä valittaa täällä. Jos vain edes tänä talvena tulisi vähän luntakin, pääsisi hiihtämään. Iltaisin ei vain nykyään jaksa lähteä lenkille, kun tulee tallilta. Kotona Penny tietenkin odottaa.

Penneyn kanssa on nyt muutama näyttely käyty pentujen jälkeen. Menestys ei ole ollut kummoinen. Kaksi H:ta on tullut, toinen Kirsi Niemiseltä ja toinen Spanieliiton päänäyttelystä, molemmilla kerroilla siitä, että se on muka lihava. Ei se oikeasti ole, pentujen jäljiltä on vain vähän selkälihakset tippuneet ja löysää nahkaa lapojen päällä. Kaksi ERIä, toisella kertaa jopa PN4. Ollaan nyt Pennyn kanssa käyty kahdestaan parissa näyttelyssä. Se on ollut kovin rentouttavaa. Koira on rauhallinen ja toimii. Ensi viikolla sitten Seinäjoelle, kasvattajatädin määräys, vaikka en mielelläni olisi ko. tuomarille vienyt. No samapa se sitten, jos kolmas H tälle vuodelle haetaan. Ehkä pitäisi se Jyväskylään ilmottaa, tuomarin takia sinne voisi mennä, mutta taitaa olla aika kalju? Pudottaa nyt karvojaan, taitaa olla aika laikukas lauantaina...

Hilkka pitäisi viedä mätsäriin parin viikon päästä, en tiedä haluanko tietää, mitä siitäkin tulee :'> Ei se ole tainnut elämänsä aikana niin paljoa koiria nähdä kerralla ja ihmisiä. Jees. Saa nähdä. Murun Elvi-koirakin tulee luultavasti. Niillä vasta hauskaa olisikin yhdessä.

Kauhea ikävä murua. Pahentaa vain, kun tietää, että joutuu olemaan vielä ainakin viikon ilman sitä. Mieluummin olisin koululla. Kaiken lisäksi muru on kauhean kipeänä, enkä voi häntä auttaa mitenkään. Voisin ottaa sen pienen syliin ja nukkua vieressä.

Pitänee tästä mennä nukkumaan, yksin. Ei kiinnostaisi. Unohdin sitä paitsi laittaa patterin isommalle, hienoa jäätyä taas koko yö. Taas tämä alkaa, kylmyys.

Mutta mukavaa syksyn jatkoa!

Maria

Aloitin lukemaan Pirkko Saisiota. Pidän jotenkin kauheasti tuosta kirjoitustavasta, taidan jonkun muunkin kirjan lainata, kun ensi kerralla pääsen kirjastoon asti. Olen viime aikoina käynyt lähinnä Metsossa, kun sinne on niin paljon helpompi mennä ja se on niin paljon suurempi kuin Ylöjärven tai Hämeenkyrön kirjastot. Miut oltiin jopa pongattu sieltä :) Nähdään Ippes, tule ensi kerralla moikkaamaan!